Kuinkas sitten kävikään...

Jos minulta olisi kysytty muutama päivä sitten, mistä saan opiskelupaikan, olisin sanonut 95% varmuudella, etten ainakaan saa paikkaa Jyväskylän kirjallisuuden pääaineesta, sillä pääsykokeet menivät huonosti ja paikkoja on niin vähän. Vielä vähemmän minulle, joka ei ole ensikertalaishakija. Ja samalla olisin sanonut, että paikka FKF:stäkin alkaa tuntua epävarmalta, sillä viime vuoden tilanne pyöri mielessä. Aloin miettimään, että entäpä jos japanologian kandidaattiohjelmaan ei oteta tänäkään vuonna uusia opiskelijoita...

Hakupaikkojen tulokset tuntuivat vain venyvän ja venyvän. Tarkastin sähköpostini tunnin välein puhelimesta, ja viimeisinä päivinä myös tietenkin roskapostikansion.

Mutta sitten sain puhelun äidiltäni, kotipaikkakunnaltani Kainuusta. Minulle oli saapunut etanapostia, elikkäs kirje Vaasasta.

Sydän kurkussa kuuntelin, kun äitini yritti lausua pitkää ruotsinkielistä kirjettä minulle huonon puhelinyhteyden kautta. Lopulta sähähdin, että käännä se suomeksi, kun en ymmärrä mitään. Ehdin jo säikähtää, että sieltä oli tullut kielteinen vastaus.

Minulla on ilo ilmoittaa, että sinut on hyväksytty japanologian kandidaattiohjelmaan FKF:n yliopistoyksikössä. Kandidaattiohjelma järjestetään yhteistyössä Taalainmaan yliopiston kanssa.

Huhuh, kyllä siinä syke ehti nousta. Isä otti lopulta kuvan paperikirjeestä, ja kirjoitin sen kokonaisuudessaan google kääntäjään, jotta varmasti ymmärtäisin kaiken mitä siinä lukee. Koulu alkaa 24.8.2016, tunteja on keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin, toisen asteen opintotukea voi hakea Kelalta, ja niin edespäin... 

Mutta yllätysten aika ei ollut vielä ohi. Illemmalla sähköpostiini tupsahti viesti opintopolku-palvelusta. Siellä komeili tälläinen tieto:

Sinulle on myönnetty opiskelupaikka hakukohteesta: Kirjallisuus, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), Jyväskylän yliopisto

Kirjallisuuden pääaineeseen valitaan tänä vuonna vain 15 opiskelijaa, ja yksitoista noista paikoista on varattu ensikertalaisille. Joten voitte ymmärtää hämmästykseni. Tuntui vähän siltä kuin olisi voittanut lotossa, vielä kahdesti. Jos lottoon pitäisi lukea 400-sivuinen kirja ja kirjoittaa nelisivuinen essee, sekä toisella kertaa hankkia suosituskirje opettajalta ja kirjoittaa motivaatiokirje... Hmm. Ehkä ei kuitenkaan ihan samalta.

Nyt pitäisi sitten päättää, minne menen opiskelemaan. Tällä hetkellä Vaasa on ykkösenä, sillä siellä minun yliopistotukikuukauteni eivät kulu, ja voin valita joko maisterin opinnot tai toisen alan kandiopinnot japanologian kandin suorittamisen jälkeen. Jos taas valitsen Jyväskylän ja opinnot eivät sujukaan, niin minulta valuu taas hukkaan tukikuukausia. Olen myös tosiaan haaveillut japanin kielen täysipäiväisestä opiskelusta paljon kauemmin kuin kirjallisuudesta. 

Juhannusviikonloppu tulee varmasti olemaan täynnä keskustelua tästä aiheesta.