Juhlahumua — Japanologia 25 vuotta

Fria Kristliga Folkhögskolan on opettanut Japanologiaa 25 vuotta, ja sen kunniaksi meidän koululla juhlittiin tällä viikolla 25-vuotis seminaarin merkeissä.


Ensimmäisenä iltana oli tanssia, musiikkia, ikebanaa ja tietysti japanilaista ruokaa.  Toisena päivänä saimme seurata neljää mielenkiintoista luentoa popkulttuurista haiku-runouteen.

Mirja-senpai ja perinteinen japanilainen tanssi

Meidän moninkertainen senpai Mirja Männikkö on opiskellut perinteistä japanilaista tanssia, ja käy kuulemma yhä Japanissa opiskelemassa, joten oppiminen suinkaan ole vielä ohi. Hän aloitti kulttuuri-illan upealla esityksellään.

Sari Päätalo ja koto

Sitten oli vuorrossa Sari Päätalon koto-musiikki. Kuulosti kyllä todella kauniilta, ja oli siellä repertuaarissa yksi hieman tunnetumpikin kappale meille kotoon ja klassiseen japanilaiseen musiikkiin vähemmän perehtyneille. 

Osa Halcyon Dance Crew:n porukasta kesken esityksen

Ja lisäksi ennen väliaikaa esiintyi k-poppiin ja j-poppiin erikoistunut Halcyon Dance Crew, jonka jäsenet esittivät parikin kappaletta. Siitä päästiinkin jo kivasti tunnelmaan, ja sitten oli tauon paikka. Meidän ihastuttava Watanabe-sensei oli kokannut kaikille vieraille "kotisushia". Se oli tosi hyvää, tulee ihan vesi kielelle kun ajattelenkin sitä näin jälkikäteen.

Valmiit ikebana -asetelmat rivissä. 

Tauon jälkeen oli vuorossa hieman erikoisempi esitys, nimittäin saimme katsella japanilaista kukkien asettelemisen taidetta eli ikebanaa livenä silmiemme edessä. Se oli tosi mielenkiintoinen kokemus! Sogetsu-tyylin ikebanaa meille esitteli Liisa Ranka Nurminen. 

Gunnar Linderin luennolta "The Leaves of the Pine - From Popular Music to Art Music in the Edo Period".

Seuraavana päivänä istuimme vaihteeksi koulurakennuksessa luennolla, kun neljä eri professoria pitivät luentoja vaihtelevista aiheista. Ensimmäinen luento käsitteli animefanien ja akateemisen tutkimuksen suhteita, toinen haiku-runoutta, kolmas vertaili suomalaisia ja japanilaisia kohteliaisuusmalleja, ja viimeinen perehtyi shakuhachi-soittimeen ja edo-kauden musiikkiin.

Kaiken kaikkiaan tosi antoisa kahden päivän seminaari, ja oli kiva nähdä Mirja-senpaita pitkästä aikaa. Ensi keväänä minua odottaa samaisenn professorin pitämä haiku-runouden reaalikurssi, joten tämänkertainen luento oli aika mielenkiintoinen pintaraapaisu siitä kaikesta, mitä tulemme kurssilla oppimaan.